Etusivu  |  Koskipirtti  |  Museotalo  |  Kuvia  |  Historiaa  |  Info facebook
Pirtti

Komea talonpoikaistalo

Kuuskosken kartanon 1860-luvulla valmistunut väenrakennus on säilyttänyt läpi kunnostusten ja entisöintien aidon alkuperäisen muotonsa. Alunalkajaan Pirttiriviksi kutsuttu talo on saanut tästä kiitokseksi talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilvenkin.

Väentalossa sekä asuttiin että tehtiin työtä. Sen suuressa tuvassa naiset leipoivat ja hoitivat päivittäisiä askareitaan - vielä tupaakin suurempi pirtti sen sijaan oli miesten valtakuntaa. Myös satulamaakarilla ja suutarilla oli pirtin puolella omat kamarinsa. Tuolloin tuvan eli naisten puolelta ei ollut kulkuyhteyttä pirttiin miesten puolelle, vaan kumpaankin osaan taloa oli oma sisäänkäyntinsä.

Rakennus oli ja on tänä päivänä jykevää tekoa: seinät on tehty piilukirveellä veistetystä hongasta,kellarin kiviseinän paksuus on 180 cm ja talon mitat ovat 11 x 37 metriä.

Koskipirtti-nimi otettiin käyttöön vuonna 1967, kun Lauri ja Leena Jäntin omistukseen siirtyneen talon perusteelliset kunnostustyöt oli saatu valmiiksi. Nykyisin talon tupaan, pirttiin ja neljään kamariin mahtuu parhaimmillaan jopa 120 henkeä. Siitä on tullut suosittu juhla- ja kokoustalo sekä kiinnostava kulttuurimatkailukohde, jossa Lauri Jäntin vanhojen talonpoikaisesineiden kokoelma on aidossa miljöössä esillä.


 
Koskipirtin historiaa
Esinekokoelma