Etusivu  |  Koskipirtti  |  Museotalo  |  Kuvia  |  Historiaa  |  Info
Pirtti

Koskipirtin historiaa

Koskipirtin ensimmäinen osa lienee rakennettu 1840-luvulla. Ennen kunnostamista (1967) se tunnettiin Kuuskosken kartanon pirttirivinä.

Koskipirtti-rakennus on jyhkeä. Rakennuksen mitat ovat 11 x 37 metriä. Seinät on tehty piilukirvein veistetystä hongasta. Kellarin kiviseinän paksuus on 180 cm. Talossa oli suuren tuvan lisäksi pirtti ja kuusi kamaria. Ikkunat ovat päivän puolella kuusiruutuiset ja varjon puolella valoa antavat yhdeksänruutuiset ikkunat.

Koskipirtti-rakennus on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa, mistä tunnustuksena on talon seinässä (pihan puolella) talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi. Kunniakilpi annetaan aina talolle, ei henkilölle.

Rakennusaikana 1800-luvun puolivälissä hirsimateriaali määritteli talojen mittoja ja antoi taloille niille ominaisen muodon. Savupirttien sijasta alettiin rakentaa paritupia. Niitä kutsuttiin pirttiriveiksi. Koskipirttikin lienee ollut eräänlainen paritalon muunnelma.

Pirttirivissä aikanaan sekä asuttiin että tehtiin työtä. Sen suuressa tuvassa naiset leipoivat ja hoitivat päivittäisiä askareitaan - vielä tupaakin suurempi pirtti sen sijaan oli miesten valtakuntaa. Satulamaakarillakin oli pirtin puolella oma huoneensa. Hän valmisti, huolsi ja korjasi Kuuskosken enimmillään yli neljänkymmenen hevosen varusteita. Myös suutarilla oli siellä oma kamarinsa, jossa hän valmisti ja kunnosti jalkineita talon väelle. Tuvan eli naisten puolelta ei ollut kulkuyhteyttä pirttiin miesten puolelle. Kumpaakin osaan taloa oli oma sisäänkäyntinsä.


 
Tilan historiaa
Koskipirtin historiaa
Museotalon historiaa
Koski, mylly ja saha
Työt ja työntekijät