Etusivu  |  Koskipirtti  |  Museotalo  |  Kuvia  |  Historiaa  |  Info

Ennen Koskipirtin aikaa

Kuuskosken tila 1940-luvulla

Kuuskosken kantatila oli alkujaan ratsutila, joka ostettiin perintötilaksi vuonna 1757. Isojaon yhteydessä se jakautui neljään tilaan. Kahden turkulaisen kauppiaan omistaman kantatilan päärakennus oli nykyisen Kuuskosken paikkeilla. Tilaan kuului tuolloin kaksi muonamiehen ja kaksi rakuunan torppaa.
1720-luvulla perustetut saha ja jauhomylly sijaitsivat kantatilan muitten rakennusten läheisyydessä.

Tilan omisti vuosina 1889-1915 Erland Kuuskoski vaimonsa Marian kanssa. Erland Kuuskosken kuoltua tilanpitoa jatkoi hänen vävynsä Oskar Mauri Lindström. Tila on edelleen hänen jälkeläistensä hallussa.

Pirttirivi, nykyinen Koskipirtti, rakennettiin kartanon väentaloksi 1860-luvulla ja sitä laajennettiin 1890-luvun lopulla. Alkuaikana talossa sekä tehtiin työtä että asuttiin. Se jäi kuitenkin aikaa myöten tyhjilleen ja pääsi pahasti rapistumaan. Purkutuomiolta vältyttiin, kun Kuuskosken kartanon tytär Leena Jäntti lunasti miehensä Lauri Jäntin kanssa väentalon ja sen ulkorakennukset sekä maa-alueita itselleen vuonna 1963. Kunnostustyöt kestivät vuoteen 1967 saakka, jolloin talo avautui yleisölle Koskipirttinä. Jäntit kunnostivat myös meijerin Museotaloksi.

Kuuskosken kartanon päärakennus rakennettiin 1900-luvun taitteessa Erland ja Maria Kuuskosken isännöidessä taloa.


 
Tilan historiaa
Koskipirtin historiaa
Museotalon historiaa
Koski, mylly ja saha
Työt ja työntekijät